Yleisimmät psykoterapiasuuntaukset
Kognitiivinen psykoterapia
Kognitiivinen psykoterapia auttaa muuttamaan kielteisiä ajatusmalleja myönteisiksi, irtaantumaan kielteisistä ajatuksista ja löytämään uusia voimavaroja. Sen voi tiivistää ajatukseen: kuinka opin ajattelemaan terveellisemmin? Ihminen, joka kärsii psyykkisesti, ajattelee sellaisella tavalla, joka saa olon tuntumaan pahalta. Kognitiivisessa psykoterapiassa itsetuntoa ja elämänhalua nakertavien ajatusten tilalle pyritään löytämään terveellisempiä ajatuksia. (Tikkanen 1998, 74)
Psykoanalyyttinen psykoterapia
Psykoanalyyttisen psykoterapian voi tiivistää ajatukseen: Kenet näen psykoterapeutissa? Varhaisiin ihmissuhteisiimme liittyy erilaisia toiveita ja pelkoja, jotka tulevat esille niissä tunteissa, joita potilas tuntee analyytikkoa kohtaan. Käyttäytymisemme ei ole sattumanvaraista, vaan kaikella oireilullamme on jokin psyykkinen syy. Psykoanalyyttisen ajattelun mukaan nämä syyt johtuvat ristiriidoista, joiden takana puolestaan ovat lapsuuden äärimmäiset tunteet. (Tikkanen 1998, 57)
Ratkaisukeskeinen psykoterapia
Ratkaisukeskeisessä terapiassa oleellinen ajatus on se, mitä ovat minun voimavarani ja siinä hyödynnetään aiempia ratkaisuja tai poikkeuksia ongelman esiintymisessä. Siinä luodaan mielikuva siitä, miten asiat voivat olla, kun ne ovat hyvin tai asiakas on edistynyt. Näin voidaan käyttää hyväksi tulevaisuuden vetovoimaa ja toivon ulottuvuutta. Ratkaisukeskeisen ajattelutavan mukaan ihmisellä on olemassa resursseja ja taitoja auttaa itseään – siksi sitä nimitetään myös voimavarakeskeiseksi lähestymistavaksi.
Kriisi- ja traumapsykoterapia
Elämä on täynnä odottamattomia sattumia ja käänteitä, jotka voivat joskus tuntua ylitsepääsemättömiltä. Tällöin voidaan puhua kriisistä. Kriisiterapia auttaa selviytymään pahimman yli. Kriisiterapialla hoidetaan elämänkaaren siirtymävaiheeseen liittyviä kehityskriisejä ja vakavia kriisi- ja traumatilanteita, kuten onnettomuudet, väkivallan uhriksi joutuminen, kodin tai työpaikan menetys tai läheisen äkillinen kuolema.
Psykodynaaminen psykoterapia
Psykodynaamisessa psykoterapiassa ollaan jäljittämässä ongelman ydintä. Kysytään, mikä on sen fokus. Tällainen fokus voi olla vaikka asiakkaan ongelmallinen ihmissuhde tai stressaava elämäntilanne. Terapeutti toimii aktiivisesti, eikä jätä potilasta yksin. Terapia on luonteeltaan intensiivistä ja voimakkailla tunteilla ladattua.
Pariterapia
Pariterapiassa työskentely keskittyy pariskunnan – keskenään parisuhteessa olevien henkilöiden – keskinäisiin ongelmiin. Näitä ovat tavallisesti vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat, ajattelutapojen erilaisuus tai uskottomuus parisuhdetta ravistelevana kriisinä. Pariterapiaa voidaan tehdä erilaisista viitekehyksistä käsin, kuten muitakin terapioita. Pariterapiassa tutkitaan parisuhteen dynamiikkaa, tapoja ratkaista ristiriitoja ja kasvaa yhdessä. Joskus pariterapian fokuksena voi olla parin saattaminen erilleen toisistaan, hyvään eroon.
Perhepsykoterapia
Perhepsykoterapiassa pyritään suoristamaan solmuja perheenjäsenten vuorovaikutuksessa. Siinä tuodaan esille vaiettuja tunteita ja toiveita. Tapaamisissa voi olla mukana koko perhe tai vähintään useampi perheenjäsen. Ongelmien tutkimisessa ja selvittelyssä huomio käännetään yksilön sisäisestä kokemusmaailmasta perheen jäsenten välisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Ryhmäpsykoterapia
Psykoterapiaryhmässä ihminen saattaa uskaltaa näyttää toisille sellaisia puolia itsestään, joita ei ole halunnut itsekään nähdä. Parantavan kokemuksen juuret ovat siinä, että ryhmä ei hylkää sinua, vaikka olisit toisinaan hankala tai ärsyttävä. Ryhmäpsykoterapeuttisen ajattelun mukaan ihminen on kanssaihminen, suhteessa toisiin ihmisiin. Psyykkiset ongelmat usein miten saavat alkunsa suhteessa toisiin ihmisiin, on niitä järkevää hoitaa ryhmässä. Ryhmässä voi harjoitella tarpeellisia sosiaalisia taitoja; oppia sanomaan mielipiteensä tai kuuntelemaan muita. Ryhmissä voi olla jäseniä 5-10, jotka kärsivät erilaisista ongelmista, mutta voi olla myös saman ongelman puitteissa kokoontuvia ryhmiä.
Lähde: Terapiakeskus Meditera